Niin hurahti taas toinen viikko
työssäoppimista. Viikonlopun jäljiltä palailen taas arkeen
lehmien ja muiden eläinten pariin. Tällä viikolla oli taaskin
paljon opittavaa ja uutta nähtävää. Hyvänä esimerkkinä se,
että näin ensimmäistä kertaa lampaan karitsoimisen. Ja myös
toinen ei niin mukava esimerkki, olin todistamassa eläimen kuolemaa
ja sitä, kun ei voi enää tehdä mitään muuta kuin vain yrittää
helpottaa oloa ennen lähtöä. Tulipahan hieman harjoiteltua
käsilihaksia, kun lammas piti punnertaa tien viereen, jotta
raatoauto sen sieltä sitten saisi haettua.
Tällä viikolla navetassa kävi myös
seminologi, joka tarkasti muutamat tiineydet ja kiimat. Muutama lehmä
myös siemennettiin. Ennen seminologin tuloa olimme tehneet
muutamalle lehmälle progesteronitestit, sillä ko. lehmillä ei
ollut selkeästi näkyviä kiimoja ja asialle haluttiin saada
varmuus, että missä vaiheessa kannattaa siementää.
Sain myös nupoutuksen yhteydessä
pistää korvamerkit ensimmäistä kertaa. En kyllä haluaisi sillä
laitteella itselleni reikiä, mutta ei tuo näyttänyt vasikkaa
paljoa haittaavan kun oli kipulääkkeet ja rauhoittavat päällä.
Kipulääkettä ei tosin ollut korvissa, joten se kyllä hieman
saattoi kirpaista.
Tämän viikon yhtenä suurena
projektina voisi sanoa olevan lampaiden ulkoaitauksen vanhan aidan
purkaminen. Siinä työssä sai kyllä käyttää voimaa ja välillä
ihan apinanraivollakin sai töitä tehdä, jotta sai naulat pois
laudoista. Osassa naulat olivat niin tiukassa kiinni, että ne oli
suosiolla jätettävä, ettei vasara vain hajoaisi. Seuraavalla
viikolla on tarkoitus sitten ruveta rakentamaan uutta aitausta, jotta
lampaat pääsisivät nauttimaan kesän lämmöstä. Kunhan ei vain
tulisi liian kuumat kelit, sillä silloin kenelläkään ei ole kivaa
tehdä aitaa. Saa nähdä alkaako aidan rakentaminen jo huomenna,
vaikka on luvattu +27 astetta lämmintä ja kaiken lisäksi vielä
ukkosta.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti