Toisella työssäoppimisviikolla olin jo omaksunut navetan
rutiinit, mitä piti tehdä missäkin kohtaa. Rupesin jo oppimaan miten lypsykone
laitetaan kuntoon ja miten se laitetaan pesuun. Toisella viikolla juotimme
vielä vasikoita pari päivää, kunnes sonnivasikka lähti teurastamoon ja
laitoimme vasikkapiian lopuille vasikoille. Siirsimme myös vasikoita
edestakaisin karsinoissa ja siinä välissä veimme myös yhden vasikan, joka oli
vieroitettu, turvevarastoon muiden isojen vasikoiden luokse. 
Ensin ajattelin vasikkapiian olevan samanlainen pönttö, mikä
koulussakin on, mutta se onkin sellainen iso metallinen pyörillä kulkeva
säiliö. Vasikkapiian sisältä tulevat letkut, jotka liitetään vasikkakarsinan
sisällä oleviin tutteihin, ja tätä kautta vasikat sitten saavat juotavaa
milloin haluavat. Vasikkapiika pestään noin kolmen päivän välein aivan
normaalisti ensin huuhtelemalla kuumalla vedellä ja sitten pesemällä se
pesuaineella ja vielä uudelleen huuhtelemalla. Suurempi juttu onkin saada
vasikkapiikaa liikuteltua, kun sen yksi rengas ei pyöri.
Tällä viikolla saimme pestyä myös ilmaletkut, joihin
lypsimet menevät. Eipä se kovin haasteellinen ollut. Hieman täytyi vain katsoa,
mikä osa meni mihinkäkin, kun sitä purki.
Viikot menevät ehkä jopa liian nopeasti, näyttöä ajatellen! Onnekseni
nämä viikot eivät ole sinänsä samanlaisia, että kaikki viikot puuroutuisivat
yhdeksi isoksi köntiksi kolaamista ja lypsämistä. Joka viikko tulee jotakin
uutta, kuten huomaa.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti