Jotenkin tuntuu aina siltä, että
jokainen top-viikko alkaa jollain kommelluksella tai uudella asialla.
Milloin se on pelasta pääskynen, milloin se on hiehon lopetus. Tämä
viikko ei ollut poikkeus. Maanantaina sain häätää rottaa
navetasta. Rotta oli päässyt sontaviemärin ritilöiden välitä
vasikoiden karsinaan. Sonta oli niin korkealla, että rotan oli
helppo päästä ns. maan pinnalle. Vasikoiden ruokapöydällä se
sitten oli mussuttanut vasikoiden muroja ja hyvä ettei purrut yhtä
vasikkaa kuonosta, kun niin mielenkiintoinen oli rotta ollut vasikan
mielestä.
Onneksi rotta oli syönyt jo myrkkyä,
sillä sen verran huteraa ja heiveröistä sen käveleminen oli.
Lähinnä se kyllä kyyhötti paikoillaan, kun menin sitä siirtämään
tietenkin lantakolan kanssa. Rotta oli kyllä vielä sen verran
eloisa, että hanakasti se yritti purra kolaa. Loppujen lopuksi sain
sen onneksi siirrettyä takaisin tyhjään karsinaan ja siitä vielä
sain tönäistyä sen ritilän välistä takaisin sontaviemäriin.
Sain vielä saman päivän aikana käydä tuikkaamassa rotan pariin
otteeseen takaisin viemäriin, sen verran sisukas kaveri se oli. Enää
sitä ei ole näkynyt joten hyvin suurella todennäköisyydellä
rotta on jo jossain tuonpuoleisessa.

Maalasin myös tällä viikolla
laitumelle vievän aitauksen. Kolme tuntia sain sitä maalata siinä
paahtavassa auringossa ja tyhmä kun
olen, niin tietenkin ilman
hattua. Viimeiset siveltimenvedot olivat jotakuinkin hieman raskaat,
sillä rupesi jo päänsärky pukkaamaan pintaan, mutta onneksi
siihen auttoi pelkkä veden juominen.


Torstaina operaationi oli kanalan
tyhjennys. Talikoimistahan se oli sen 1,5 tuntia, mutta kyllä se
kannatti, sillä enää ei pistä nenään vahva haju, kun menee
kanalaan. Kanala on ikäänkuin kaksiosainen, että sen saa jaettua
ovella, joten helppo osuus oli tottakai aluksi kun siirsin kanat oven
toiselle puolelle ja suljin oven, jolloin kanat saivat olla omassa
osassaan sen aikaa, kun sain siivottua ja kuivitettua toisen puolen.
Sitten tulikin ns. haastava osuus työssä, kun pitikin alkaa toista
puolta siivoamaan ja nyt ei saanutkaan kanoja siirrettyä mihinkään
vaan siinä ne jaloissa pyörivät ja yrittivät joko auttaa tai
häiritä työtä kuopsuttelemalla maata. Hetken aikaa sai varoa,
ettei vahingossa sohaissut kanaa talikolla, mutta kun tarpeeksi olin
kanoja töninyt kengän kärjellä, ne ymmärsivät olla poissa
tieltä. Sitten oli enää pesien tyhjennys ja uudet oljet sinne ja
näin olikin kanalan siivous valmis.

Loppuviikosta ei tapahtunut enää
mitään ihmeempää paitsi se, että kävimme hakemassa kesäpossut ja siellä ne nyt röhkivät ja elelevät herroiksi (tai rouviksi). Rutiininan menivät navettavuorot ja nopeammin
kuin huomasi, oli viikonloppu jo käsillä ja oli aika valmistella
sunnuntain rippijuhlia. Viikonlopuksi oli palkattu lomittaja, joten
sain itsekin nukkua hieman pidempään viikonloppuna. Siivosimme
taloa ja järjestelimme pöytiä ja tuoleja uusille paikoille.
Lauantaina ja sunnuntaina leivoimme ruokia ja kakkuja. Molempina
päivinä meni suunnilleen kuusi tuntia, kun ottaa mukaan juhlien
jälkeiset siivoamiset. Tarjolla oli mm. juustoja, jotka oli tehty
omasta maidosta, pulled porkya omasta lihasta, kuin myös omasta
lehmästä ja lampaasta tehtyä palvia. Pakko sanoa, että on se itse
kasvatettu palvi paljon parempaa kuin kaupan.

Ei kommentteja:
Lähetä kommentti