Viime viikkoisten aikuispuolen
opiskelijoiden jälkeen sitä rupesi ihan tosissaan miettimään
miten paljon sitä onkin itse kehittynyt ja varsinkin sitä miten
paljon on oppinut! Pakko myöntää, mutta en kouluun hakiessani
ajatellutkaan, että lypsäisin lehmiä saatika vuohia. Nyt kun sitä
rupeaa miettimään niin minkähän takia ajattelin näin.
Mutta jos palataan pääaiheeseen. Olen
itse sitä mieltä, että jokaisella ammattipuolen alalla pitäisi
olla edes muutaman päivän ajan sellaista, että siellä olisi joko
ihan vasta-alkajia sillä alalla tai sitten ihan vain ei-alalla
opiskelevia. Sitten ensimmäistä lukuvuotta opiskelevien pitäisi
opettaa ja auttaa tässä tilanteessa nyt navetan tehtävissä. Siten
vasta ymmärtäisi miten paljon onkaan itse oppinut alle vuoden
aikana. Onhan se melko itsetuntoa nostattavaa.
Tosin meillähän tulee tällainen
tilanne, kun ensi syksyllä aloittaa 14MAA-luokka. Olipa outoa
kirjoittaa tuo. Ne, jotka ovat valinneet tuotantopuolen (olisikohan
meitä noin 6-7) pääsevät tutoroimaan 14MAA-luokkaa
navettavuoroissa. Siitä puheenollen, täytyypä pistää opettajalle
sähköpostia tästä, että haluan tutor-oppilaaksi.
Voihan se aluksi olla hyvinkin
turhauttavaa, kun navettavuorot venyvät ja varsinkin iltanavetassa
saattaa syntyä pientä paniikkia, kun maitobaari puskee päälle ja
lypsy pitäisi hoitaa suhtkoht nopeasti. Mutta minä ainakin haluan,
että ensimmäisen vuoden opiskelijat saavat meistä kakkosista
paremman kuvan kuin me (tai ainakin minä) saimme tämän vuoden
kakkosista. Ja onhan se mukava tutustua uusiin ihmisiin.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti