Olisikohan sitä aika taas päivittää navetan kuulumisia ja uusia asioita joita olen oppinut.
Ensimmäisenä tässä nyt tulee mieleen asia, jota olemme melko paljon käynyt teoriatunneillakin läpi eli siis lehmän kiima. Olemme koulussa tutkineet sekä lehmän takamuksia että navettapäivyriä johon kirjoitetaan limat,veret,poikimiset ja siemennykset. Olen minäkin sinne päässyt rustailemaan. Tähän asiaa sivuten saimme nähdä, kun eläinlääkäri siemensi Appelsiinin ja Iiriksen. Olisi tosin voinut el. puhua vähän enemmän, että mitä hän tekee, mutta ehkä se ei ole hänen syynsä.
Sain myös käytännön työpäivässä pieniä sydämentykytyksiä, kun siivosin sonnien karsinoita. En tarkoita nyt niitä pieniä pikkusonneja vaan niitä lähes täyskasvuisia järkäleitä joita meilläkin koululla on 3. En tietenkään ollut yksinyksin sonnin kanssa vaan sonnin pää oli kiinnitetty tai no lähinnä jumitettu rautatankojen väliin. En osaa paremmin sitä kuvailla. Kyllä siinä vähän väliä vilkuili silmäkulmasta ettei vaan saanut riuhtastua sonni itseään vapaaksi. Siinä olisikin tullut kiire pois karsinasta.
Olemme myös puhuneet lehmien sairauksista teoriatunneilla ja saimme oikein malliesimerkin lehmävasikka Kirsistä joka oli puhaltunut. Oli se kyllä surullista katsottavaa, kun pikkuinen oli ihan pallo ja olo näytti hyvin tukalalta. Onneksi Kirsi lopetettiin, sillä se oli puhaltunut jo niin monta kertaa ettei mitään voinut enää tehdä. Kävimme läpi myös kaikki navetan kemikaalit, ainakin 23 niitä oli jos oikein muistan. Kyllä siinä muisteli mitä varotoimia Delaval Hoofcare DA:n kanssa piti tehdä kun puhdistimme sorkkakylpyastiaa. Tottakai meillä kaikki tarvittavat suojavarusteet oli, mutta huomasi tahtomattaan että mietti ko. aineen sisältöä ja turvallisuusohjeita.
Alkavalla viikolla onkin taas navettavuorot. Miten ne niin nopeasti tulevatkaan?
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti