Kultamussukka ja muut ihanaiset

Käytännön tunteja on tässä kerennyt taas muutama olemaan ja vieläkin tulee jotain uutta opittavaa koko ajan. Pääsin auttamaan sonnikarsinan oven korjaamisessa. Tai ei siinä mitään korjattavaa sinänsä ollut, siirsimme sen vain niin, että se aukeaa toiselle puolelle. Elikkä siis aita vain käännettiin ympäri. Kyllä siinä vähän jännitti aitaa siirtäessä, kun kyseisen karsinan asukki oli vain päästään kiinni. Ja varsinkin siinä vaiheessa, kun portti täytyi ottaa irti ja siinä ei sitten ollut mitään ovea, jos Kultamussukka olisi päässyt irti.

Pääsimme myös kiipeilemään korkeuksiin eli siis pesimme ja putsasimme lamppujen suojakupuja. Siirtelimme kanssa tallin puolella lampaita eri karsinoihin ja putsasimme karsinoiden pohjia.

Teoriatunneilla olemme käsitelleet kanaa ja sen anatomiaa mm. anatomiavideon avulla. Käsittelimme myös kananmunan rakennetta ja erilaisia kanarotuja. Siis aika paljon kanaa.

Tällä hetkellä olen navettavuorossa ja tässä vielä monta päivää ja viikkoa navettavuoroja. Tuleepahan täyteen 200 tuntia ja vähän päälle!

Kuvia vuoden varrelta

Tässä vähän kuvia niin navetasta, tallista kuin pieneläinpuoleltakin. Pahoitteluni kuvien vähyydestä blogiteksteissä!! Lupaan parantaa tapani :)

  

Raivausta, tipuja ja kilejä

Tässä on nyt ollut hiihtolomaa välissä ja muutenkin navetassa on tullut käytyä melko vähän. Viimeisimmät käytännön työpäivät jotka muistan, tai no lähinnä ne mistä tuntui, että opin uutta oli vähän ennen hiihtolomaa kun kävimme läpi moottorisahaa ja raivaussahaa.

Kävimme läpi sahojen käyttöä ja huoltoa, kuin myös turvallisuusasioita ja turvallisuusvarusteita joita pitää käyttää sahojen kanssa työskenneltäessä. Saimme myös kokeilla sahojen painoa ja kypärien käyttöä.

Teimme myös tallissa karsinoitten siivousta ja tipujen siirtoa isompaan huoneeseen, normaaleiden tallitöiden lisäksi. Tiput eivät ole tottuneet ihmisiin kovin paljon, sillä he ovat olleet suljetussa huoneessa kuoriutumisesta asti, joten melkoisen slaagin ne saivat, kun rupesimme siirtämään niitä. Tosin, ei niillä ollut paikkaa minne paeta, niin melko helposti ne sitten sai kahmaistua syliin ja roudattua toiseen huoneeseen.

Meillä oli myös tallille syntynyt kaksi pientä kiliä, Lystikäs ja Lumikki. Terhi ylpeänä mammana suojeli pikkuisiaan, mutta kyllä se meidän antoi ne ottaa syliinsä. Tosin vähän epäluuloisen näköinen se oli siinä jaloissa pyöriessä. Nyttemmin tallille on syntynyt kaksi kiliä lisää, äitinä Iines ja pikkuisten niminä Luukas ja Lotta.